2.4.23

Tavoitteeni minimalistina

Aloittaessani karsimaan tavaraa kotoa mulla ei ollut mitään tavoitteita tai päämääriä, ainoastaan puhdas uteliaisuus nähdä mihin tämä johtaa. En kyennyt visioimaan tapahtuisiko elämässäni mitään mullistusta projektin myötä, mutta halusin kokeilla ja katsoa mitä tapahtuisi.

Matkan varrella ajatuksenjuoksuni on kokenut monia muutoksia. Vanhat itsestäänselvyydet ovatkin saaneet lähtöpassit ja ajatusmallit joutaneet romukoppaan. Tällä hetkellä mulla on selkeitä (ja vähemmän selkeitä) tavoitteita, jotka liittyvät osaltaan minimalismiin.

Kulutuskäyttäytymiseni muuttumisen myötä olen herännyt tavaran ja elämisen ekologiseen puoleen. En halua kuormittaa maapalloa turhaan, mutten myöskään elää totaalisen askeettisesti, eikä se tällä hetkellä neljän lapsen äitinä ole realististakaan. Tavoitteeni on kuitenkin kuluttaa mahdollisimman vähän rahaa ja resursseja materiaan. Pyrin ostamaan vain tarpeellista ja mieluiten käytettynä. 

Toinen tavoitteeni on säästää. Kun on tottunut vuositolkulla kuluttamaan kaiken mitä irti saa vaatii taloudenpidon opettelu alkaa. Mun onnekseni puolisoni on aina ollut tarkka rahasta, joten omasta tyhmyydestäni ei ole kärsinyt kuin oma säästötilini. Tällä hetkellä kasvatan puskuria. Säästämällä haen turvaa pahan päivän varalle. 

Kaiken kaikkiaan tavoittelen minimalismin kautta mahdollisimman yksinkertaista elämää. Haluan kodin, joka on helppo pitää järjestyksessä ja arjen, jossa on aikaa olla perheen kanssa, leipoa, löhöillä jos siltä tuntuu. Toki neljän lapsen kanssa monesti riittää vilinää. Haluan elämän, joka ei syö mua tai meitä loppuun, vaan tarjoaa mielekkyyttä. 

Minimalismin kautta haluan myös opettaa lapsilleni, että ympäristön resurssit huomioon ottaen he eivät voi pyrkiä elämään, jossa tavoitellaan koko ajan lisää, isompaa ja parempaa ympärilleen. Jokainen heistä tulee toki tekemään omat päätöksensä itsensä suhteen.  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti